keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

An Cafe - Uzumaki Senshokutai



Pahuutta siellä täällä,
kehoni tulee hulluksi
Aivoissani pyörii vain
sinun itsemurhasi

Jos sinä katoat, minä vapaudun
Olen yrittänyt tappaa sinua niin monta kertaa

Viilletään hiukan tästä ja tuosta, sinun kehoasi
Joka viilto on nautinto, ja nauran taas

Kun koen tämän unen josta uneksin aina,
kehooni sattuu
Olen aina toivonut sinun katoavan
Missä on se, joka voi kaivaa näin suuren aukon sydämeeni?
Näiden käsien tahriinnuttua punaiseen,
kysy itseltäsi

Pahuutta siellä täällä,
pääni tulee hulluksi
Ilmeeni on mielipuolinen
Nypin irti jokaisen hiuksesi

Jos sinä katoat, minä vapaudun
Olen yrittänyt tappaa sinua niin monta kertaa

Suljet silmäsi, ja näkökykysi on estetty
Säälimättä evään sinulta sen, ja nauran taas

Kun koen tämän unen josta uneksin aina,
kehooni sattuu
Olen aina toivonut sinun katoavan
Missä on se, joka voi kaivaa näin suuren aukon sydämeeni?
Näiden käsien tahriinnuttua punaiseen,
kysy itseltäsi

Elämän ja kuoleman välillä, vääntelehtien
Onko tämä uni vai harha,
kysy itseltäsi

Näiden käsien tahriinnuttua punaiseen, katsot minuun sinertävin kasvoin, suoraan silmiin
Näiden käsien tahriinnuttua punaiseen, katsot minuun sinertävin kasvoin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti